Kun eilen esitin itselleni kysymyksen näkyykö IIAS:n kehitystyö jo tässä konferenssissa, niin tänään vastaan itselleni, että näkyy. Tällainen tunne tuli ainakin esityksiä ja paneeleja kuunnellessa. Aihealueet niissä sessioissa, joihin tänään osallistuin olivat kansainvälinen johtajuus, köyhyyden vähentäminen ja maahanmuutto ja nämä kaikki tietysti hallinnon ja hallinnon tutkimuksen näkökulmasta. Aiheet ja esitykset olivat todella ajankohtaisia ja esityksistä tuli suoraan hyötyä ja paljon lisää ajatteleminen aihetta sekä mikä myös hyvä halua tutustua aihepiiriin tutkimukseen ja myös esitysten taustalla oleviin papereihin vielä perusteellisemmin.
Muutamia tunnelmapaloja näistä sessioista.
”Leadership is not a person or a position, it is a complex moral relationship between people based on trust...” (Denhardt/Cambell 2006). Johtajuussessioissa pohdittiin vahvasti, mitä juuri tämän ajan ja tulevaisuuden johtajilta vaaditaan ja mikä on muuttunut aiemmasta. Puheenvuoroissa todetiin muun muassa, että nykyajan johtajan on oltava monien eri alueiden tulkki. On pystyttävä tulkitsemaan mennyttä, tulevaa, toimintaympäristöä, mahdollisuuksia ja sitä, miten viime kädessä asiat konkretisoidaan. IIAS:n puheenjohtaja korealainen Pan Sun Kim kävi puheenvuorossaan läpi mittavan listan haasteita, joihin johtajien olisi kyettävä vastaamaan ja korosti myös arvojen merkitystä. Hän myös muistutti, miten tärkeää on koulutus, eikä vain alemmilla tasoilla, vaan aivan kaikkein korkeimmallakin poliittisella tasolla eli ministereidenkin johtajuuskoulutus. Sitä voisi toteuttaa vaikka muodossa, joka samalla lisäisi ministereiden välistä vuoropuhelua. Pan Sun Kim myös lopuksi esitti henkilökohtaisena arvionaan, mikä voisi olla yksi syy Kiinan menestykseen ja nopeaan kasvuun. Hän totesi, että Kiinassa on vielä intohimoa kehitystä kohtaan ja johtajat tekevät aina enemmänkin kuin oman osuutensa edistääkseen yhteistä hyvää. Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi siinä, miten vapaaehtoistyönä kiinalaiset kääntävät IRASia (International Review of Administrative Sciences) mandariinikiinaksi, vain koska haluavat edistää tiedon leviämistä maassaan, ja tällaisa esimerkkejä on paljon. Omasta maastaan Koreasta Kim oli huolissaan, että tämä kehityksen nälkä on viime aikoina hiipunut.
Julkista hallintoa ja köyhyyden vähentämistä käsittelyt sessio oli avaus aihealueen työryhmälle tai verkostolle. YK:n vuosituhattavoitteita ( UN Millenium Development Goals) ei ole saavutettu ja kun vielä huono hallinto vaikuttaa suhteessa eniten köyhimpiin, niin tälläkin alueella lisätutkimuksen ja analyysin tarve on ilmeinen. Sessiossa esitettiin kyllä, että paukut pitäisi panna sen tutkimiseen, mikä on köyhyyden poistamiseksi tehokasta politiikkaa, ei siis niinkään hallinnollisiin pohdintoihin, vaan enemminkin politiikkavalintoihin. Kaikki eivät tähän ajatukseen kuitenkaan täysin yhtyneet sillä todettiin, että vaikka hyvä hallinto ei tuo ruokaa kenenkään lautaselle, niin huono hallinto voi kyllä pitää lautasta tyhjänä. Eli vaikka politiikkavalinnat ovat keskeisiä, niin myös hallinnolla on merkitystä. Sessiossa todettiin myös, että vanhat terminologiat ja asetelmat kuten pohjoinen-etelä pitäisi panna pois ja köyhyyttä, nimenomaan globaalia köyhyyttä, pitäisi tutkimuksen avulla pyrkiä ymmärtämään entistä paremmin, jotta sen poistamisesta voitaisiin muutakin kuin vain unelmoida. Nyt nälkää näkevien ihmisten määrä maailmassa on noussut ja köyhyys on mitä suurimmassa määrin myös moraalinen kysymys. Tämä työ siis IIAS:ssä nyt alulla ja jatkoa seuraa tulevina vuosina.
”Man is the most difficult luggage to move over borders (Adam Smith)” . Päivän päätteeksi osallistuin maahanmuuttoa käsitelleeseen sessioon ja jälleen se ylitti odotukseni. Puheenvuorot olivat erittäin ajankohtaisia ja inspiroivia. Maahanmuuton hallinnosta nousi esille Dr Gnesan esityksessä Sveitsin kokemuksista. että keskeisin ratkaisu on kokonaisvaltainen yhteistyö eri hallinnonalojen kesken, koska maahanmuutto koskee niin montaa eri sektoria. Hän kuitenkin totesi havainneensa, että kovinkaan monissa maissa ei tällaista yhteistyötä ole. Maahanmuuttosessioissa kuultiin myös miten hallinnon tasot, toisaalta esimerkiksi osavaltiot (USA:N Arizona-kysymys) ja toisaalta paikalliset toimijat näyttäytyvät maahamuuttokysymyksessä. Maahanmuutto on kysymys, jonka merkitys tulee vain kasvamaan hallinnoille tulevina vuosina. Tämän session esitykset olivat jälleen sellaisia, että varmasti luen aiheista tehdyt paperit kiinnostuksella, sillä vaikka esitykset kuulikin, niin ne nostivat niin paljon ajatuksia, että tarkempi tutustuminen papereihin on paikallaan.
Huomiseen!
Katju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti