Ensi vuonna Meksikossa

Hei,

7.7.

Viimeinen kongressipäivä alkoi historialla. IIAS:n historiaryhmä esitteli työnsä tuloksia. Tässä historiaryhmässähän Seppo Tiihonen on ollut aktiivinen vaikuttaja. Ensi vuonna ryhmältä ilmestyy kirja, jonka tekemisessä Seppo on ollut tiivisti mukana. Kirjan aihe on ”Ministries of Finance as drivers for administrative reform”. Kirja ilmestyy siis 2012. Tätä ennen historiaryhmän viimeisimpiä teemoja ovat olleet vesihallinto ja maahanmuuton hallinto. Molemmista aiheista on ilmestynyt jo julkaisu.

Professori Fabbio Rugge esitteli vesihallinnosta tehtyä työtä. Kuten hän totesi siihen liittyy erittäin monta näkökulmaa kuten vesihuolto ja viemäröinti, mutta myös vesivoima ja luotsaus ja juomaveden riittävyys. Esimerkkinä kirjasta hän nosti vesihuollon. 1800-luvulla vielä vesihuolto oli yksityisten hoidossa samoin kuin viemäröinti. 1900-luvun alkuun mennessä tilanne oli muuttunut ja paikallishallinto vastasi nyt vesihuollosta. Yksityiset markkinat eivät olleet halunneet vastata kuluttajien vaatimuksiin paremmanlaatuisesta vedestä, vaan olivat jättäneet parannusinvestoinnit tekemättä. Hyvänä esimerkkinä Lontoon case, joka kirjassa on. Siellä vesi oli likaista ja ihmiset altistuivat koleralle, mutta yksityiset yritykset eivät siltikään halunneet tehdä lisäsatsauksia. Historia näkyy nykyajassa siinä, ette edelleenkin kansalaisten luottamus kunnalliseen tai alueelliseen vesihuoltoon on korkea, kun taas epäluottamus täysin yksityisiä vesilaitoksia kohtaan elää Ruggen mukaan vahvana.

Professori Gawin Drewry esitteli maahanmuuton hallinnosta tehtyä työtä. Tästäkin on siis IIAS:lta ilmestynyt julkaisu ”Nationaöl Approaches to the  Administration of International Migration”.Mielenkiintoista on, että maahanmuuton historiankirjoituksessa näkyy, miten huonosti entiseaikojen maahanmuutosta on saatavilla tilastotietoja. Ne perustuvat laivojen matkustajaluetteloiden kaltaisiin teitoihin, mutta mitään varsinaise tilastointia ei ole aikanaan tehty. Tilanne on kuitenkin nykyäänkin hiukan sama, sillä kaikissa maissahan ei ole edes omien kansalaisten väestötietojärjestelmä vielä kunnossa. Ja esimerkiksi Iso-Britannian rajaviranomaiset ovat saaneet juuri tänä kesänä vakavaa kritiikkiä siitä, että listoissa on kymmeniä tuhansia maahanmuuttolupaa hakeneita, joista ei ole kuitenkaan tietoa ovatko he tällä hetkellä Iso-Britanniassa ja ovatko he ylipäätään enää elossa. Työtä maahanmuuttoasioihin liittyvän hallinnon parissa siis piisaa. Tämä on hyvä varmaan tiedostaa sillä maahanmuutto on maailmassa vain lisääntymään päin.

Miksi sitten hallinnon historiaa kannattaa tutkia? Ryhmän puheenjohtaja professori Stefan Fisch kiteytti sen hyvin. Historian tutkimuksessa tarkastellaan muutosta, toisaalta siinä tarkastellaan jatkuvuutta. Ei ole olemassa vain yhtä menneisyyttä, vaan niitä on monia. Näin mukaan tulee myös vertaileva aspekti. Muutos, jatkuvuus ja vertailu ovat hallinnon tutkimuksessa ja hallinnon kehittämisessä keskeisen mielenkiintoisia asioita.

Historiasta tulevaan – IIAS:n seuraava kongressi järjestetään Meksikossa Jukatanin niemimaalla Meridassa. Kongressipäivät ovat suomalaisille ehkä hiukan hankalat, koska konferenssi alkaa 18.6 eli juuri juhannuksen alla. Kongressista odotetaan jo nyt kyllä hyvin kiinnostavaa, sillä IIAS:n uudistukset ovat silloin edenneet vielä pidemmälle ja jo Lausannen kongressi osoitti, että suunta on oikea. Kiinnostavuus ja ajankohtaisuus olivat onnistuneesti läsnä Lausannessa.

 Katju

IIAS:lle uusia tytärorganisaatioita

IIAS:n konferenssin toinen varsinainen päivä alkoi osallistumisella sääntelyn kehittämistä käsittelleeseen työryhmään. Siinä taas yksi esitys, johon pitää tutustua tarkemmin. Tässä casessa tarkasteltiin sääntelyä kahden suuren epäonnistumisen kautta. Toinen oli finanssikriisi ja toinen Meksikonlahden öljykatastrofi. Melchior Powell totesi esityksessään, että sääntelyn tila on heikentynyt Yhdysvalloissa johtuen sääntelyn budjettien ja henkilöstön pienentymisestä, moraalin heikentymisestä sekä yrityselämän organisoiduista hyökkäyksistä niin uusia kuin vanhojakin lakeja ja säännöksiä vastaan. Kyseessä on hänen mukaansa kaiken kaikkiaan systeeminen epäonnistuminen tilivelvollisuudessa ja sääntelyprosessien etiikassa.

Toisessa sessiossa OECD:n Joseph Konvitz peräänkuulutti parempaa yhteyttä vaikutusarvioinnin ja päätöksenteon välillä. Konvitz orosti keskeisenä, että päätöksentekijöiden tulee saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa vaikutusarvioinnin tuloksista. Muuten vaikutusarviointi näyttää vain siltä, että sillä yritetään puolustaa jo tehtyjä päätöksiä. Hän mainosti myös pian ilmestyvää OECD-julkaisua ”Regulatory policy and the Road to Sustainable Growth”. Kun muilla alueilla, kuten talouspolitiikassa, liikkumavara on kaventunut pieneksi, niin käännytään niiden välineiden puoleen, joissa on vielä enemmän mahdollisuuksia. Jäljelle jääneet ovat hänen mukaansa sääntelypolitiikka ja rakennauudistukset. Samassa paneelissa oli monta muutakin ansiokasta puheenvuoroa. Esille nousivat muun muassa SCM:in  (Standard Cost Model) käyttö hallinnollisen taakan vähentämiseen. Professori Färber kertoi Saksan ”Nationaler Normenkontrollrat”ista, joka on itsenäinen vahti, jossa katsotaan läpi kaikki lainsäädäntö, muun muassa siitä näkökulmasta ovatko ministeriöt valinneet vähiten hallinnosen taakan kannalta vähiten kuormittavan tavan.

Päivän ohjelmaan kuului myös ns Braibant-lecture, jonka tällä kertaa piti Dr Geraldine Frasier-Moleketi aiheesta ”Democratic Governance at Times of Mega-Crises – Re-building our communities and Building on our Citizens”. Puheenvuorossaan hän nosti esille muun muassa sen, että meidän on löydettävä kansalaisuudelle (citizenship) syvempi merkitys. Erityisesti hän korosti yhteisöjen roolia ja piti vaarallisena sitä, jos kansalaiset nähdään vain asiakkaina. Paljon on kaunista puhetta ruohonjuuritasonkin osallisuudesta, mutta vähän tekoja, hän totesi. Luennon jälkeen käytiin pitkä ja monipolvinen keskustelu. Yhdessä kommentissa luento tulkittiin NPM:n (New Public Management) hautajaispuheeksi. Toisessa kommentissa peräänkuulutettiin IIAS:lle suurempaa roolia hallinnollisten kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

IIAS:llä on ollut jo kolmekymmentä vuotta eurooppalainen tytärjärjestö, suomalaisillekin hyvin tuttu EGPA (European Group of Public Administration). Osana IIAS:n kehitystyötä on perustettu latinalaiseen Amerikkaan LAGPA ja Aasian AGPA. Molemmat ovat melko lailla vastasyntyneitä, mutta jo nyt erittäin aktiivisia. Vastaava tytärjärjestö on tarkoitus perustaa myös Afrikkaan ja muun muassa marokkolaiset tekevä ahkerasti töitä tämän alueellisen verkoston eteen.

Huomenna sitten viimeisen konferenssipäivän tunnelmista!

Katju 

Vastaus on kyllä

Kun eilen esitin itselleni kysymyksen näkyykö IIAS:n kehitystyö jo tässä konferenssissa, niin tänään vastaan itselleni, että näkyy. Tällainen tunne tuli ainakin esityksiä ja paneeleja kuunnellessa. Aihealueet niissä sessioissa, joihin tänään osallistuin olivat kansainvälinen johtajuus, köyhyyden vähentäminen ja maahanmuutto ja nämä kaikki tietysti hallinnon ja hallinnon tutkimuksen näkökulmasta. Aiheet ja esitykset olivat todella ajankohtaisia ja esityksistä tuli suoraan hyötyä ja paljon lisää ajatteleminen aihetta sekä mikä myös hyvä halua tutustua aihepiiriin tutkimukseen ja myös esitysten taustalla oleviin papereihin vielä perusteellisemmin.

Muutamia tunnelmapaloja näistä sessioista.

”Leadership is not a person or a position, it is a complex moral relationship between people based on trust...” (Denhardt/Cambell 2006). Johtajuussessioissa pohdittiin vahvasti, mitä juuri tämän ajan  ja tulevaisuuden johtajilta vaaditaan ja mikä on muuttunut aiemmasta. Puheenvuoroissa todetiin muun muassa, että nykyajan johtajan on oltava monien eri alueiden tulkki. On pystyttävä tulkitsemaan mennyttä, tulevaa, toimintaympäristöä, mahdollisuuksia ja sitä, miten viime kädessä asiat konkretisoidaan. IIAS:n puheenjohtaja korealainen Pan Sun Kim kävi puheenvuorossaan läpi mittavan listan haasteita, joihin johtajien olisi kyettävä vastaamaan ja korosti myös arvojen merkitystä. Hän myös muistutti, miten tärkeää on koulutus, eikä vain alemmilla tasoilla, vaan aivan kaikkein korkeimmallakin poliittisella tasolla eli ministereidenkin johtajuuskoulutus. Sitä voisi toteuttaa vaikka muodossa, joka samalla lisäisi ministereiden välistä vuoropuhelua. Pan Sun Kim myös lopuksi esitti henkilökohtaisena arvionaan, mikä voisi olla yksi syy Kiinan menestykseen ja nopeaan kasvuun. Hän totesi, että Kiinassa on vielä intohimoa kehitystä kohtaan ja johtajat tekevät aina enemmänkin kuin oman osuutensa edistääkseen yhteistä hyvää. Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi siinä, miten vapaaehtoistyönä kiinalaiset kääntävät IRASia  (International Review of Administrative Sciences) mandariinikiinaksi, vain koska haluavat edistää tiedon leviämistä maassaan, ja tällaisa esimerkkejä on paljon. Omasta maastaan Koreasta Kim oli huolissaan, että tämä kehityksen nälkä on viime aikoina hiipunut.

Julkista hallintoa ja köyhyyden vähentämistä käsittelyt sessio oli avaus aihealueen työryhmälle tai verkostolle. YK:n vuosituhattavoitteita ( UN Millenium Development Goals) ei ole saavutettu ja kun vielä huono hallinto vaikuttaa suhteessa eniten köyhimpiin, niin tälläkin alueella lisätutkimuksen ja analyysin tarve on ilmeinen. Sessiossa esitettiin kyllä, että paukut pitäisi panna sen tutkimiseen, mikä on köyhyyden poistamiseksi tehokasta politiikkaa, ei siis niinkään hallinnollisiin pohdintoihin, vaan enemminkin politiikkavalintoihin. Kaikki eivät tähän ajatukseen kuitenkaan täysin yhtyneet sillä todettiin, että vaikka hyvä hallinto ei tuo ruokaa kenenkään lautaselle, niin huono hallinto voi kyllä pitää lautasta tyhjänä. Eli vaikka politiikkavalinnat ovat keskeisiä, niin myös hallinnolla on merkitystä. Sessiossa todettiin myös, että vanhat terminologiat ja asetelmat kuten pohjoinen-etelä pitäisi panna pois ja köyhyyttä, nimenomaan globaalia köyhyyttä, pitäisi tutkimuksen avulla pyrkiä ymmärtämään entistä paremmin, jotta sen poistamisesta voitaisiin muutakin kuin vain unelmoida. Nyt nälkää näkevien ihmisten määrä maailmassa on noussut ja köyhyys on mitä suurimmassa määrin myös moraalinen kysymys. Tämä työ siis IIAS:ssä nyt alulla ja jatkoa seuraa tulevina vuosina.

”Man is the most difficult luggage to move over borders (Adam Smith)” . Päivän päätteeksi osallistuin maahanmuuttoa käsitelleeseen sessioon ja jälleen se ylitti odotukseni. Puheenvuorot olivat erittäin ajankohtaisia ja inspiroivia.  Maahanmuuton hallinnosta nousi esille Dr Gnesan esityksessä Sveitsin kokemuksista. että keskeisin ratkaisu on kokonaisvaltainen yhteistyö eri hallinnonalojen kesken, koska maahanmuutto koskee niin montaa eri sektoria. Hän kuitenkin totesi havainneensa, että kovinkaan monissa maissa ei tällaista yhteistyötä ole. Maahanmuuttosessioissa kuultiin myös miten hallinnon tasot, toisaalta esimerkiksi osavaltiot (USA:N Arizona-kysymys) ja toisaalta paikalliset toimijat näyttäytyvät maahamuuttokysymyksessä. Maahanmuutto on kysymys, jonka merkitys tulee vain kasvamaan hallinnoille tulevina vuosina. Tämän session esitykset olivat jälleen sellaisia, että varmasti luen aiheista tehdyt paperit kiinnostuksella, sillä vaikka esitykset kuulikin, niin ne nostivat niin paljon ajatuksia, että tarkempi tutustuminen papereihin on paikallaan.

Huomiseen!

Katju

IIAS-konferenssi ovella - muutosta ilmassa

Huomenna tiistaina 5.7.2011 käynnistyy Lausannessa, Sveitsissä IIAS:n vuotuinen kongressi. Tämä päivä on käytetty IIAS:n hallintoelinten kokouksiin. Keskeinen kysymys päivän kolmessa kokouksessa (Programme and Research Advisory Council, Council of Administration ja General Assembly) oli kaikissa IIAS:n uudistaminen.

IIAS on aina edustanut laadukasta hallinnon tutkimusta, mutta nyt uudistuksen yhtenä pyrkimyksenä on nyt saada tuo tutkimus ja IIAS:n toiminta laajemminkin paremmin hyödyttämään ja käytettäväksi niin virkamiehille kuin politiikoillekin.

Kyse on monesta asiasta kuten uusien tutkimusryhmien perustamisesta ja niiden aihealueista ja siitä, että ne ovat mahdollisimman ajankohtaisia ja edelläkävijöitä. Kysymys on myös konferenssien rakenteesta, miten niissä paremmin huomioidaan virkamiesten ja tutkijoiden kohtaaminen ja myös miten mukaan saadaan erityisesti nuorempaa ikäpolvea. Kyse on myös tutkimusryhmien tuotoksista. Perinteisesti ne ovat tuottaneet tasokkaita julkaisuja. Tästä ei tietenkään ole tarkoitus tinkiä, vaan päin vastoin rinnalle halutaan tuoda muitakin tuotoksia, kuten esimerkiksi muutaman sivun Policy brief-tyyppisiä koosteita ryhmien töiden tuloksista, jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää muun muassa raportoitaessa poliitikoille. Ajatuksena on myös tarjota ryhmien tutkijoiden panosta haluttaessa myös maiden avuksi, jos kysyntää tällaiselle on esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin.

Konferenssien uudistaminen näkyy jo nyt järjestettävässä Lausannen konferenssissa, jota on yritetty koota hiukan erityyppisesti kuin aiempia. Miten hyvin tässä on onnistuttu, siitä kommentteja konferenssin kuluessa tässä blogissa. Lausanne konferenssiin osallistuu noin 250 osallistujaa 54 eri maasta. Lausannen konferenssin paikallinen järjestäjä on IDHEAP (Insititut de hautes études en administration publique), joka on ainoa Sveitsiläinen yliopisto, joka on kokonaan omistautunut hallintotieteiden tutkimukselle. Lausanne yliopisto on perustettu 1537 ja IDHEAP, joka toimii sen yhteydessä on luotu 1981 eli konferenssin yhteydessä juhlitaan myös sen 30-vuotista olemassaoloa. Kun IIAS:n konferenssi yrittää olla ajan hermolla, niin ainakin puitteet ovat sen mukaiset. IDEHEAPin tilat ovat valmistuneet vuoden 2009 lopulla.

Tässä siis hiukan esimakua huomenna alkavaan konferenssiin. Niille, joista konferenssi kuulostaa kiinnostavalta kerrottakoon jo, että IIAS:n vuoden 2012 konferenssi järjestetään Meksikossa, Medinassa ja vuoden 2013 konferenssi Bahrainissa.

Katju

TERVEISIÄ EUPAN-VERKOSTON PÄÄJOHTAJAKOKOUKSESTA

EUPAN-VERKOSTON ( European Group of Administration) pääjohtajat kookontuivat juhannuksena Unkarin Gödöllössä. Kokouksessa hyväksyttiin verkoston työohjelma seuraaville 18 kuukaudelle, jolloin puheenjohtajina toimivat Puola, Tanska ja Kypros. Uuden työohjelman nimi on An Open, Adaptable and Performing Public Sector. Siinä keskitytään erityisesti julkisen sektorin rooliin ja uudistuksiin talouskriisin jälkimainingeissa, ylimmän johdon rooliin ja organisaatioiden tuloksellisuuteen. Verkosto jatkaa työtään myös mm. tulosindikaattoreiden kehittämisessä. Kokouksessa esiteltiin väliraportti työstä, jossa ollaan kerätty hyvä indikaattoreita seuraavilta alueilta: innovaatiokyky, hallinnon avoimuus, henkilöstön motivaatio, asiakastyytyväisyys ja hallinnollisen taakan vähentäminen. Raportti tulee olemaan kaikkien kiinnostuneiden tutustuttavissa verkoston uusituilla kotisivuilla, joiden toimituksellisen periaatteet niin ikään hyväksyttiin Gödöllön kokouksessa. Tavoitteena on lisätä verkoston työn tunnettuutta ja vaikuttavuutta tuomalla sen raportteja ja muita aineistoja entistä enemmän myös verkoston ulkopuoliseen käyttöön. Gödöllön kokouksen kuulumisiin voi tutustua http://new.eupan.eu/en/news/show/&tid=327.

Kokouksen mielenkiintoista antia oli myös mm. OECD:n Rolf Alterin esitys 24.6 julkistetusta uudesta Government at a Glance –raportista, joka on kiinnostavaa pohjamateriaalia pääjohtajien keskusteluille. Uuteen raporttiin voi tutustua OECD:n sivuilla  http://www.oecd.org/document/33/0,3746,en_2649_33735_43714657_1_1_1_1,00.html . Seuraava G@G-raportti ilmestyy vuonna 2013.

Hyvää alkanutta heinäkuuta kaikille!

Johanna Nurmi.

VM/HKO